Korkokatto Suomessa – mikä on 20 %:n korkokatto?

Korkokatto tarkoittaa lakisääteistä ylärajaa sille, kuinka korkeaa korkoa kuluttajaluotosta saa periä. Suomessa kuluttajaluottojen korkokatto on 20 % vuodessa. Sääntely on osa kuluttajansuojalakia, ja sitä valvoo Finanssivalvonta (FIN-FSA).

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei uuden kuluttajaluoton nimelliskorko voi ylittää 20:tä prosenttia riippumatta lainan tyypistä tai summasta.

Nykyinen 20 %:n korkokatto astui voimaan 1. lokakuuta 2023. Uudistuksen tavoitteena oli hillitä ylivelkaantumista ja tehdä kuluttajaluottojen hinnoittelusta läpinäkyvämpää.

Aiempi sääntely oli sidottu lainan määrään, mikä johti siihen, että pienissä luotoissa sallittiin selvästi korkeampi korko kuin isoissa. Yhtenäinen katto poisti tämän epäsuhdan ja teki vertailusta yksinkertaisempaa: kaikki uudet kuluttajaluotot ovat nyt saman ylärajan alla riippumatta summasta tai laina-ajasta.

On tärkeää erottaa kaksi asiaa:

• Korkokatto (20 %) koskee nimelliskorkoa – eli varsinaista lainan korkoa.
• Todellinen vuosikorko (TVK) voi olla korkeampi, koska siihen lasketaan mukaan myös kulut, kuten avaus- ja tilinhoitomaksut.

Lisäksi laissa on erillisiä rajoituksia luoton muille kuluille, jotta korkokattoa ei kierrettäisi kohtuuttomilla maksuilla. Vertaile lainoja siksi aina todellisen vuosikoron mukaan.

Pelkkä korkokatto olisi helppo kiertää siirtämällä hinta maksuihin. Siksi laissa on erikseen rajoitettu luoton muita kuluja.

Kertaluonteiset kulut

Avaus- ja järjestelypalkkiot eivät voi olla mielivaltaisen suuria suhteessa luoton määrään. Rajoitus kohdistuu erityisesti pieniin luottoihin, joissa kertakulu vaikuttaisi hintaan eniten.

Toistuvat kulut

Tilinhoito- ja laskutusmaksut ovat rajattuja samasta syystä. Jatkuvassa luotossa tämä on olennaista, koska kuukausimaksu juoksee myös silloin kun luottoa ei käytetä – ilmiötä käsitellään sivulla joustoluotto.

Käytännön vaikutus markkinaan

Sääntelyn seurauksena erittäin lyhyet ja hyvin kalliit pikaluotot ovat käytännössä hävinneet Suomen markkinoilta. Nykyisin tarjolla olevat pikalainat ovat pidempiä ja hinnaltaan maltillisempia kuin kymmenen vuotta sitten.

• Uuden kuluttajaluoton nimelliskorko on enintään 20 %.
• Vertaile silti tarjouksia – moni luotto on selvästi kattoa edullisempi.
• Tarkista aina, että luotonantaja on rekisteröity ja valvottu toimija.
• Lainaa vastuullisesti ja vain sen verran kuin pystyt maksamaan takaisin.

Katto ei tarkoita, että 20 % olisi normaali hinta

Korkokatto on yläraja, ei suositus tai markkinahinta. Vakuudellisissa luotoissa, kuten asuntolainassa ja autolainassa, korko on murto-osa katosta. Myös vakuudettomassa kulutusluotossa hyvällä maksukyvyllä päästään tavallisesti selvästi kattoa alemmas. Jos tarjouksen korko on lähellä kattoa, kannattaa pyytää tarjous myös muualta.

Mihin katto ei sovellu

Korkokatto koskee kuluttajaluottoja. Yritysrahoitus jää sen ulkopuolelle, koska yrittäjää ei suojata kuluttajana – tästä lisää sivulla yritysluotto. Katto ei myöskään koske viivästyskorkoa, joka määräytyy korkolain (633/1982) mukaan ja voi olla nimelliskorkoa korkeampi.

Katon vaikutus näkyy vasta silloin, kun tarjouksen luvut puretaan osiin. Alla se järjestys, jossa yksittäisen tarjouksen voi tarkistaa itse.

1. Etsi nimelliskorko. Tämä on se luku, jota 20 %:n katto koskee. Jos se ylittää katon, tarjous ei ole lainmukainen uudessa kuluttajaluotossa.
2. Listaa kulut erikseen. Avausmaksu, tilinhoitomaksu ja mahdollinen laskutuslisä. Katto ei koske näitä, mutta laissa on niille omat rajansa.
3. Katso todellinen vuosikorko. Se yhdistää koron ja kulut yhdeksi luvuksi. TVK voi olla yli 20 % vaikka nimelliskorko olisi alle – tämä ei ole virhe.
4. Laske takaisin maksettava kokonaissumma. Prosentti kertoo vuositason hinnan, euromäärä kokonaishinnan.
5. Vertaa vähintään kolmea tarjousta samoilla luvuilla. Sama summa, sama laina-aika – muuten vertailu ei kerro mitään.

Jos jokin näistä viidestä luvusta puuttuu tarjouksesta, pyydä se ennen allekirjoitusta. Luotonantajan on annettava tiedot ennen sopimuksen tekemistä.

Katto on tehnyt markkinasta selvästi turvallisemman, mutta se ei ratkaise kaikkea. Molemmat puolet kannattaa tietää.

Mitä katto on tuonut

• Kaikkein kalleimmat tuotteet ovat poistuneet. Sadan prosentin luokan korot eivät ole enää mahdollisia uudessa kuluttajaluotossa.
• Hinnoittelu on vertailukelpoisempaa. Yksi yhtenäinen katto koskee kaikkia summia ja laina-aikoja.
• Kiertäminen on vaikeampaa. Kuluille on omat rajansa, joten hintaa ei voi siirtää maksuihin.

Mitä katto ei tee

• Ei tee lainasta halpaa. 20 % on yläraja, ei suositus – ja se on yhä paljon.
• Ei koske todellista vuosikorkoa. TVK voi ylittää 20 % laillisesti, koska siihen lasketaan kulut.
• Ei koske viivästyskorkoa. Myöhästyneessä suorituksessa sovelletaan korkolakia (633/1982).
• Ei koske yritysrahoitusta. Yrittäjää ei suojata kuluttajana.
• Ei arvioi maksukykyä puolestasi. Lainmukainen korko ei tarkoita, että luotto sopii sinulle.

Katto koskee uusia kuluttajaluottoja. Rajaus on kapeampi kuin moni olettaa, ja rajat kannattaa tuntea.

Ennen sopimusta kannattaa tarkistaa vielä yksi asia: onko luotonantaja rekisteröity. Kuluttajaluottoja saa Suomessa tarjota vain luottolaitos tai rekisteröity luotonantaja, ja rekisteröinnin voi tarkistaa viranomaiselta. Markkinointia valvoo lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto (kkv.fi).

Korkokatto ei ole lupaus luoton saamisesta. Se rajaa hintaa, ei myöntämistä – ja juuri tämä sekoittuu usein.

Luotonantajan on arvioitava maksukykysi ennen päätöstä. Jos arvio ei mene läpi, hakemus hylätään riippumatta siitä, mikä korko olisi ollut. Katto voi jopa lisätä hylkäyksiä: kun hintaa ei voi nostaa riskin mukaan, riskialttiimmalle hakijalle ei myönnetä luottoa lainkaan.

Mitä hylkäyksen jälkeen kannattaa tehdä

• Pyydä tieto siitä, perustuiko päätös luottotietorekisterin tietoihin, ja tarkista omat tietosi.
• Pienennä haettua summaa – maksuvara ratkaisee useammin kuin luottohistoria.
• Älä hae peräkkäin useasta paikasta; jokainen kysely jättää jäljen.
• Katso, mitä luottopäätöksessä oikeasti arvioidaan: luottopäätös ja luottoarviointi.

⛔ Jos hylkäyksen jälkeen tulee tarjous, jossa luvataan luotto maksua vastaan ilman luottotietojen tarkistusta, kyseessä on huijaus. Yli 20 %:n nimelliskorkoa tarjoava toimija ei myöskään noudata Suomen lakia.